tämä laulu ei ole teille

marraskuun kuudentena sataa vettä ja olen polttanut ääneni käheäksi. sormenpäitä pakottaa. kuvottaa. koska en jaksa pestä silmälaseja tarpeeksi usein linsseihin on kuivunut vesipisaroita ja joudun kääntelemään päätäni että näen kunnolla. olohuoneen lattialla on patja jossa violetti lakana on rypistynyt niin läjään että ruma kahdeksakymmentäluvun kankaalla päällystetty muovipatja näkyy yhden kolmasosan verran. olen herännyt maailman masentavimpaan aamuun neljän tunnin yöunilta. kiroan kaikki rakastavaiset alimpaan helvettiin.