Terävät kulmat

Olen aina ollut huono hiomaan sanoja. Huono viimeistelemään ilmaisua. Sekä sanat että kirjaimet tulevat ulos sellaisessa järjestyksessä kuin mieleni ne sylkee ulos. Ilmoille, paperille, tietokoneen näytölle.

Toivon aina, että se on rakastettava asia minussa. Eikä toisin päin.

Kiristys

Mietin hampaita. Taas. Mietin hampaita aina iltaisin.

"Älä pure, älä pure." Sen jälkeen kun olen pessyt kasvoni, rasvannut ihoni ja sen jälkeen harjannut hampaat. Yöpaita päällä makaan sängyssä peiton alla ja mietin hampaita.

Muiden ostokset

On mielenkiintoista katsoa ruokakaupassa, mitä muut ovat ostaneet. Muiden ihmisten ostokset ovat aina erilaisia kuin omani. Ostan maitoa, leipää, juustoa ja tupakkaa. Joskus teetä, jugurttia, tomaattia ja kurkkua. Hienostorouvat (tai ihan vaan terveellisesti elävät ikäiseni naiset) latovat hienostokaupan kassahihnalle yksittäispakattuja salaatteja, leipätiskiltä ostetun tuoreen auringonkukkasiemenleivän, erikoisia juustoja, leikkeleitä, härän rintaa ja tuorepuristettuja mehuja.

Aina välillä minäkin käyn hienostokaupassa ja kuvittelen eläväni jonkun toisen elämää.

sama. eri. heikko. vahva.

En enää tuijota autojen rekisterikilpiä siinä toivossa, että vastaan tulisi erityiskilpi. Enää ei ole voimassa sellaista vetoa, että voittaja tarjoaa häviäjälle illallisen. Vastaan saa tulla JAU, JEI, JEA. En edes huomaisi.

Muuten olen sama.
Huomaan maassa lintujen sulat; kiinnitän huomion niiden väreihin. Enimmäkseen näen mustia ja harmaita mutta aina välillä vastaan tulee valkoinen. Ilahdun, ja ajattelen että kaikki tulee menemään hyvin.

Nukun kolmen tunnin päiväunia. Syön miten sattuu. Laitan punaista huulipunaa. Vaihdan lakanat liian harvoin, enkä edelleenkään imuroi tarpeeksi. Haaveilen keittiöremontista, mutta en saa aloitettua. Vien ilmaisjakelulehdet paperinkeräykseen vasta sitten kun eteisessä ei enää mahdu kävelemään kompastumatta. Sunnuntaisin haaveilen poikaystävästä. Muuten olen melko turta.

Sinä kirjoitit minulle joskus: Jos en ole rakastunut, miltä se tuntuu sitten kun on?

No, tuntuiko miltään?

Keski-ikäiset miehet

Jos pyöräilet minihameessa
ja vastaan tulee keski-ikäinen mies,
hänen katseensa kiinnittyy jalkoväliisi.

Vastaantulevat lapset katsovat silmiisi.
Naiset ehkä vilkaisevat.

Keski-ikäiset miehet tuijottavat.

Pahoittelen, laitoin hameen alle shortsit.

Minkälainen ääni lähtee ihmisestä joka hajoaa pirstaleiksi?

Olin kyllä paikalla.
En vaan muista tilanteesta mitään.

Sen vuoksi kyselen.

Menehtyneille, menetetyille

Kosketa vaan,
taputa minua päälaelle.
Satoi oikeasti vettä
ja kylmetti.

Sinä päivänä taivaalta satoi
lasia
tuhkaa
ihmisiä.

Ja minun ainoa huoleni oli se,
että en ehkä voikaan nukkua vieressäsi.

Elefanttinainen, 18 vuotta. 12.09.2001


Pidin tänään kotona yksin minuutin mittaisen hiljaisen hetken Norjan kuvottavan verilöylyn uhrien ja heidän omaistensa kunnioittamiseksi. Keskittyminen onnistui lähes täysin. Muutamia hapuilevia ajatuksia lukuunottamatta.

Ehkä Elefanttinaisessa on tapahtunut kasvua kymmenen vuoden aikana. Vaikka ajatukset perimmiltään näyttävätkin pyörivän samojen "ongelmien" ympärillä.

En koskaan hylkää sinua

Eipä tainnut tulla seitsemän kitaran kotia.
Ellen sitten hanki niitä itse.
Taidan lopettaa kirjoittamisen tänne. (Ihan kuin olisin koskaan aktiivisesti kirjoittanutkaan.) Koska en halua vuodattaa taas yhtä epäonnistunutta ihmissuhdetta ja sen loppua muiden nähtäville.

Kevätväsy

Päässä pyörii kaikenlaista ja samalla ei oikein mitään. Päivät kuluvat unisessa usvassa. Useimmiten hyväntuulisessa sellaisessa. Olen onnellisempi ja tasapainoisempi kuin koskaan, mutta samalla väsyneempi kuin pitkiin aikoihin. Odotan vain lomaa. Se on tuo perhanan työ, ihana kamala työ, joka syö voimat.

Ajattelin varata matkan jonnekkin heti loman alkajaisiksi. Kun vielä kolme viikkoa jaksaisi kärvistellä. Kunhan saisin sinut mukaan.