Päässä pyörii kaikenlaista ja samalla ei oikein mitään. Päivät kuluvat unisessa usvassa. Useimmiten hyväntuulisessa sellaisessa. Olen onnellisempi ja tasapainoisempi kuin koskaan, mutta samalla väsyneempi kuin pitkiin aikoihin. Odotan vain lomaa. Se on tuo perhanan työ, ihana kamala työ, joka syö voimat.
Ajattelin varata matkan jonnekkin heti loman alkajaisiksi. Kun vielä kolme viikkoa jaksaisi kärvistellä. Kunhan saisin sinut mukaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti