En enää tuijota autojen rekisterikilpiä siinä toivossa, että vastaan tulisi erityiskilpi. Enää ei ole voimassa sellaista vetoa, että voittaja tarjoaa häviäjälle illallisen. Vastaan saa tulla JAU, JEI, JEA. En edes huomaisi.
Muuten olen sama.
Huomaan maassa lintujen sulat; kiinnitän huomion niiden väreihin. Enimmäkseen näen mustia ja harmaita mutta aina välillä vastaan tulee valkoinen. Ilahdun, ja ajattelen että kaikki tulee menemään hyvin.
Nukun kolmen tunnin päiväunia. Syön miten sattuu. Laitan punaista huulipunaa. Vaihdan lakanat liian harvoin, enkä edelleenkään imuroi tarpeeksi. Haaveilen keittiöremontista, mutta en saa aloitettua. Vien ilmaisjakelulehdet paperinkeräykseen vasta sitten kun eteisessä ei enää mahdu kävelemään kompastumatta. Sunnuntaisin haaveilen poikaystävästä. Muuten olen melko turta.
Sinä kirjoitit minulle joskus: Jos en ole rakastunut, miltä se tuntuu sitten kun on?
No, tuntuiko miltään?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti