Olen potenut vakavaa koirakuumetta suunnilleen vuoden ajan. Ymmärrän yksinäisiä naisia, joiden biologinen kello tikittää, ja jotka haluaisivat epätoivoisesti vauvan. Yksin vauvaa on vaikea hankkia. Samoin koiraa.
Tai siis eihän se hankkiminen vaikeaa ole.
Sen kun käy panemassa ilman ehkäisyä -> vauva!
Marssii kenneliin/eläinkauppaan -> koira!
Uudesta perheenjäsenestä huolehtiminen ei vain ole helppoa yksin.
En ole sairastanut vuoteen. Eilen minulle nousi korkea kuume. Tajusin heti, että jos en pääse sängystä ylös edes kauppaan, en millään voi edes ajatella koiran hankkimista niin kauan kuin asun yksin.
Satunnaisille kainaloille on vaikea sälyttää koiran ulkoilutusta, koska en edes viitsi pyytää tuomaan särkylääkettä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti