Minun olisi pitänyt opiskella joku oikea ammatti. Sellainen ammatti, jonka työmarkkinat eivät ole olemattomat. Ammatti, josta voisin jättäytyä vähäksi aikaa syrjään (jos niin haluaisin), ja palata sitten töihin taas.
Laskeskelin muutama päivä sitten, että olen nyt tehnyt lähes tauotta töitä valmistumisestani lähtien. Valmistuin kaksi vuotta sitten. Pidin siinä välissä tosin kaksi viikkoa ruhtinaallista kesälomaa. Kolme viikkoa olin välissä työttömänä. Työttömyys ei ole lomaa.
Onko ihme, jos energiataso alkaa olla lopussa?
Hyvä ystäväni on sairaanhoitaja. Töitä saa tehdä niin paljon kuin jaksaa. Aina löytyy jostain paikka. Jos sairaanhoitaja päättää, että haluaa pitää kuukauden omaa lomaa, voi sairaanhoitaja tehdä sen hyvillä mielin. Karenssiahan siitä pukkaa työvoimatoimistosta, mutta mitä sitten? Jos on ensin tienannut monta kuukautta, eikö ole sama levätä välillä? Sairaanhoitaja voi jatkaa töitä heti kun siltä tuntuu. Aina jossain tarvitaan sairaanhoitajaa.
Radiotoimittaja on pätkäläinen sanan pahimmassa merkityksessä. Radiotoimittaja on ollut pätkäläinen kaksi vuotta. Ei voi jättäytyä oravanpyörästä edes viikon mittaiselle omalle lomalle, koska sille lomalle radiotoimittaja jää. Sata muuta radiotoimittajanalkua huohottaa firman ovenvälissä valmiina korvaamaan lepoa kaipaavan. Ironista kyllä, tätä kirjoittaessani sopimukseni loppuu kuun lopussa, eikä jatkosta ole tietoakaan. "Loma" voi koittaa yllättävän pian.
Ei olisi minusta koskaan tullut sairaanhoitajaa. En pystyisi siihen luultavimmin niin henkisesti kuin fyysisestikään. Pyörryn verikokeessakin. Silti mietin, mikä olisi ammatti, jossa voisi olla huoleton mutta vakaa. Tietää, että tulevaisuus olisi turvattu eikä rintakehää silti painaisi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Jee, posti!
Työnteko on kyllä aika monimutkaista hommaa. Toisaalta on mahtavaa että saa tehdä työtä josta pitää, mutta juuri se, että sitä duunia sitten pitää paiskia koko ajan, vuodesta toiseen, pistää välillä masentamaan.
Mä luulen että yksi ammatti, jossa olisi sekä vapautta että vakautta olisi olla yrittäjä. Riippuen tietysti alasta yms. Tai ehkä joku tosi monipuolinen ja pirun lahjakas freelancer?
Työtä tekemällä ei muutenkaan rikastu, joten optimaalista tosiaan olisi se, että työtä voisi tehdä "omaan tahtiin" eikä pelkästään ympäröivän maailman pillien mukaan. Harvalla tämä vain toteutuu.
Lähetä kommentti