Ajelen suihkussa säärikarvoja. Vedenpaine vaihtelee seinän takana hurisevan pesukoneen takia. Sääreen on painunut raitainen jälki sukanvarresta. Naulakossa roikkuu sinun punainen pyyhkeesi. Tai minunhan se on, mutta sinä sitä käytit.
Veden lämpötilaa saa koko ajan olla säätämässä. Sekin pesukoneen takia, arvelen. Normaalisti vesi ei kuumene näin nopeasti yhtäkkiä.
Lyhyt tukka tuntuu omituiselta pestä. Se loppuu kesken. Puristan vanhasta tottumuksesta aivan liian paljon shampoota kämmenelle.
Sanat, jotka yleisimmin esiintyvät blogissani, taitavat olla äiti, entinen poikaystävä ja tukka. Asiaan voisi olla psykiatrilla huomautettavaa. Naurattaa, koska pohjimmiltani tunnen itseni onnellisemmaksi kuin koskaan. Tänään olen kuitenkin ollut alakuloinen. Eläydyn niin voimakkaasti sinun tunteisiisi. Ohuen nahan läpi tunkeutuu helposti toisten pahoinvointi. Samalla tavalla otan vastaan kaikki itseeni kohdistuvat anonyymit loukkaukset työelämässä.
Aion kasvattaa pitkän tukan takaisin. En halua, että se loppuu pestessä kesken.
Tukka on helppo kasvattaa takaisin. Olisiko kenelläkään vinkkejä, miten nahasta saa kasvatettua paksumman?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Lyhyet hiukset? Wau!
Ja nahka kai kasvaa tehdessä?
Lähetä kommentti