Ystävä lähti. Ei jättänyt kokonaan mutta muutti. Muutti sinne missä kaksi kesää sitten katsoin pohjoiseen lähteviä junia parvekkeelta. Junat kulkivat hiljaa klonksuttaen tupakansavun lävitse.
Eihän tässä näin pitänyt käydä. Kun ollaan jo aikuisia, ja pitäisi asettua. Että toiset lähtevät. Muuttavat. Kehtaavatkin. Jättävät itkemään.
Toppahousutyttö kahistelee lumisella talvitiellä hiljaisemmin.
maanantai 23. elokuuta 2010
maanantai 16. elokuuta 2010
Tahdon asia
Sairas sinä. Minä sairastuin myös.
Kannattelimme kauan epätasapainoa molemmin käsin. Puin kukkamekon ja valkoiset helmet. Valokynä peitti mustat silmänaluset ja aurinkopuuteriyliannostus antoi kasvoille pirteän hehkun.
Helpottaakseni. Ryhdistäytyäkseni. Uskotellakseni.
Nyt tohdin jo pukeutua taas kokomustaan. Hengitystä ei tarvitse enää pidättää.
Kannattelimme kauan epätasapainoa molemmin käsin. Puin kukkamekon ja valkoiset helmet. Valokynä peitti mustat silmänaluset ja aurinkopuuteriyliannostus antoi kasvoille pirteän hehkun.
Helpottaakseni. Ryhdistäytyäkseni. Uskotellakseni.
Nyt tohdin jo pukeutua taas kokomustaan. Hengitystä ei tarvitse enää pidättää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)